Politiikassa kommunikoinnista on tullut entistä tärkeämpi taito. Yhä useammin äänestäjiä ei tunnu kiinnostavan itse asia, vaan se, miten sen ilmaisee: täysin epämiellyttävän asian voi myydä sillä, että siitä puhutaan miellyttävällä tavalla. Poliittisessa viestinnässä vastaanottaja arvostaa kaiken tämän nykyisen informaatiotulvan keskellä erityisesti helppoutta; viesti tulee olla helposti saatavilla, eikä siihen reagoinnin pitäisi olla kovinkaan monimutkaista. Monelle tämä on tarkoittanut siirtymistä sosiaaliseen mediaan, koska yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enenevässä määrin juuri siellä.
Miten ottaa osaa keskusteluun somessa?
Älypuhelimesta on tullut viime vuosikymmenen saatossa melkeinpä pakollinen laite. Sillä hoidetaan pankkiasioita, tilataan ostoksia ja nyt korona-aikana varoitetaan ympärillämme olevia ihmisiä. On siis luontevaa, että somettaminen tapahtuu älypuhelimen tai muun mobiililaitteen, kuten tabletin, kautta. Tabletteja löytyy melkeinpä kaikilta puhelinvalmistajilta, mikä helpottaa käyttöönottoa: laitteet keskustelevat paremmin keskenään ja usein niiden käyttöjärjestelmät ovat melkeinpä identtiset. Laadukkaan tabletin ei missään nimessä tarvitse olla upouusi, vaan käytetty ipad riittää vallan mainiosti. Käytetyn laitteen ostamalla säästää rahan lisäksi myös ympäristöä, eli on hyvä elää niin kuin itse opettaa.
Omista tietotekniikkataidoista kannattaa olla perillä, eikä siinä ole mitään hävettävää, ettei osaa kaikkia niitä asioita, joita joku toinen osaa. Asiallinen poliitikko pystyy myöntämään osaamattomuutensa ja ymmärtää hankkia siihen lääkkeeksi tietoa. Mobiililaitteiden käyttäminen ei ole kovinkaan monimutkaista – vaikeuksia aiheuttaa etupäässä se, ettei itselleen sopivaa opettajaa ole saatavilla. Monilla, oli sitten nuori tai iäkkäämpi, harvemmin riittää pinna opettamaan kädestä pitäen jotain sellaista, minkä itse katsoo olevan aivan perusasia. Ja kannattaa muistaa, että netti on pullollaan erilaisia ohjeita mobiililaitteiden käyttöön – ja jopa täysin ilmaiseksi. Ne on yleensä myös suunniteltu siten, että etenemistahti on rauhallinen ja käsiteltävänä on perusasioita.
Mitä älylaitteelle kannattaa sitten ladata?
Eri sosiaalisten medioiden kirjo on laaja ja alati kasvava, joten moni saattaa pohtia, mihin niistä kannattaa mennä. Kaikki alla listattavat somet ovat yleisiä ja saatavilla kaikille älylaitteille. Niiden peruskäyttö ei maksa mitään ja suomalaisilla poliitikoilla on melko hyvät mahdollisuudet saada niissä näkyvyyttä. Yksittäisen poliitikon ei välttämättä tarvitse olla näissä kaikissa, vaan omalta laitteeltaan voi hallinnoida myös esimerkiksi paikallisosastonsa Snapchat-tiliä.
Suomalaiset käyttävät aktiivisimmin Facebookia, joten siellä kannattaa ehdottomasti olla. Facebook on melko lailla yleissome: siellä voi kirjoittaa pitkiäkin turinoita omista mielipiteistään tai sitten jakaa napakoita kommentteja esimerkiksi kuvien, uutisten tai videoiden kera.
Twitter on mikroblogipalvelu eli siellä pitää hallita napakka ja aiheeseen liittyvä esitystapa: yksi twiitti voi olla maksimissaan 240 merkkiä pitkä, mutta jos asiaa on enemmän voi twiittejä nykyään ketjuttaa.
Instagram on Facebookin omistama, mutta kuitenkin itsenäinen sovellus, joka painottuu etupäässä valokuviin. Instagramissa voi jakaa esimerkiksi kuvia kampanjamatkaltaan tai tilaisuuksista, joihin on osallistunut. Myös erilaisten kantaaottavien kuvien levittäminen on suosittua poliitikkojen keskuudessa; nämä voivat olla puheenjohtajan terveisiä tai kampanjoita, joilla nostetaan jokin asia yleiseen tietoisuuteen.
Snapchatissa jaetaan etupäässä lyhyitä videoita, jotka katoavat automaattisesti 24 tunnin kuluttua tai sitten heti, kun vastaanottaja on sen nähnyt. Snapchat on kaikkein nuorimman äänestäjäkunnan suosiossa, joten varsinkin ensimmäistä kertaa äänestäviä kannattaa lähteä tavoittelemaan sieltä.