Eduskuntavaalit 2019


Suomessa pidettiin eduskuntavaalit huhtikuun 2019 puolivälissä. Nämä jäivät historiaan moneltakin osin, mutta suurimpana huomion varasti vaalien tasaisuus. Koskaan aikaisemmin mikään puolue ei ole jäänyt vaaleissa alle 20 prosentin kannatuslukemiin ja silti voittanut vaalit. Näin kuitenkin kävi vuoden 2019 vaaleissa ja kisa olikin loppuun saakka äärimmäisen tasainen. Suurimmaksi puolueeksi nousi Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) lähes 18 prosentin kannatuksellaan. Lähimmäksi pääsi Perussuomalaiset 17,5 prosentin kannatuksella ja kolmantena Kansallinen Kokoomus 17 prosentin kannatusluvuilla. Kärki oli siis äärimmäisen tasainen. Tämä saattaa myös hieman hankaloittaa hallitusneuvotteluja, koska mikään puolue ei ollut ylivoimainen ykkönen. Tämä voi myös tietysti olla etukin, sillä jos SDP pääsee yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta vaikkapa Kokoomuksen kanssa, niin heillä on jo melko hyvä pohja eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne luotsasi puolueen siis vaalivoittoon eduskuntavaaleissa. Rinne on ollut kansanedustajana oppositiossa ja nyt hän nousee todennäköisesti pääministeriksi suurimman puolueen puheenjohtajana. Monet ovat arvostelleet Rinnettä hänen puheenjohtajuuskauden aikana, mutta kaiken kaikkiaan hän on esiintynyt rauhallisesti ja asiantuntevasti. Jotkut ovat myös kritisoineet että onko Rinne miehenä ja entisenä AY-pomona oikea henkilö johtamaan puoluetta, jonka monet äänestäjät ovat pienipalkkaisilla aloilla työskenteleviä naisia. Hän on kuitenkin onnistunut voittamaan ihmiset puolelleen.

Moni myös odotti Perussuomalaisille hyvää äänisaalista eduskuntavaaleista, mutta se että he nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi, taisi olla monelle yllätys. Paljon oli hämärän peitossa sen jälkeen kun ryhmä edustajia erosi Perussuomalaisista ja uudeksi puheenjohtajaksi nousi Jussi Halla-aho. Jotkut edustajat erosivat puolueesta ja perustivat uuden puolueen, Sininen Tulevaisuus. Myös Perussuomalaisten istuvat ministerit liittyivät tämän uuden puolueen riveihin. Sininen Tulevaisuus ei kuitenkaan kerännyt menestystä tämän vuoden vaaleissa ja sen kannatuslukemiksi jäikin vain 1 prosentti. Se tarkoitti myös sitä, että he eivät saaneet yhtään edustajaa eduskuntaan ja heti olikin liikkeellä huhuja, että koko puolue lakkautettaisiin.

Kokoomus oli mukana edellisessä hallituksessa ja moni ennustikin suurta laskua kannatuslukemiin. Kokoomus teki siihen nähden jopa yllättävän hyvän tulosksen, nousten lähes tasoihin Perussuomalaisten ja SDP:n kanssa. Puheenjohtaja Petteri Orpo on sympaattinen henkilö, joka osaltaan varmasti vaikutti lopulliseen tulokseen. Hän kun herättää harvoissa ihmisissä ristiriitoja. Vielä on kuitenkin auki, lähteekö Kokoomus seuraavaan hallitukseen, sen aika näyttää.

Suurimman romahduksen vaaleissa koki kuitenkin Keskusta, jonka kannatus oli alimmillaan koko historian aikana. Useat pitkän linjan kansanedustajat menettivät paikkansa eduskunnassa ja moni ministerinäkin toiminut henkilö putosi pois listoilta. Suurilla vaalibudjeteilla ei ollut siis merkitystä, joku saattoi käyttää vaikkapa https://qred.com/fi/ sivuston kautta otettua lainaa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä teki omat johtopäätöksensä historiallisen huonosta vaalimenestyksestä ja ilmoitti eroavansa puheenjohtajan tehtävistä. Päätöksessä painoivat varmasti monet asiat, mutta ehkä hän koki, että on aika uudistaa puoluetta ja puolueohjelmaa. Tarvitaan ehkä tuoreita ajatuksia ja nuorempaa ikäpolvea vetämään puoluetta. Silmiinpistävää oli että Keskusta menestyi todella huonosti monilla alueilla, joissa se on yleensä nauttinut valtavaa suosiota. Erityisesti Oulun lääni, Kainuu ja Lappi olivat pettymyksiä, vaikka kannatus oli silti vielä melko hyvä. Parempaan on kuitenkin totuttu, sillä etelä-Suomessa Keskustan kannatus on perinteisesti ollut vähäisempää.

Uusista eduskuntaan pyrkijöistä voidaan nostaa esiin liikemies Hjallis Harkimo, joka teki kovan tempun. Hän perusti kokonaan uuden puolueen, jonka listoilla hän itse oli ja pääsi sitä kautta eduskuntaan.